Hyvinvointiala Hali ry:n huhti–toukokuussa 2025 toteuttama kuntoutuksen ajankohtaiskysely tuo esiin yksityisissä kuntoutuspalveluissa havaittuja muutoksia ja haasteita: asiakasmäärien vähenemistä, taloudellisia paineita sekä henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa alan toimintaedellytyksiin. Kysely lähetettiin yli 20 keskeiselle suomalaiselle palveluntuottajalle, ja vastausprosentti oli noin 70.
Hyvinvointialueiden haasteellinen taloudellinen tilanne on heijastunut käytännössä kuntoutuksen palveluntuottajien arkeen. Palveluhankinnat ovat vähentyneet merkittävästi monilla kuntoutusalan toimijoilla, ja useat raportoivatkin 10–20 prosentin liikevaihdon pudotuksia loka–maaliskuun ajalta. Tämä on aiheuttanut myös laajoja henkilöstövaikutuksia.
Asiakasmäärien laskun syyt arvioidaan moninaisiksi. Hyvinvointialueilla ei kirjoiteta entisessä määrin kuntoutuslausuntoja eikä anneta ohjausta Kelan järjestämisvastuulla oleviin palveluihin. Lisäksi hyvinvointialueet ovat vähentäneet kuntoutuspalveluiden käyttöä yksityisiltä toimijoilta. Palvelujen saatavuuden ehtojen koetaan tiukentuneen sekä Kelan että hyvinvointialueen palveluissa, joten vaikuttaisi siltä, että ylipäätään kuntoutuspalvelujen kattavuus olisi heikentynyt.
Lihastautiliiton toiminnanjohtaja Sari Kuosmanen tunnistaa ongelmat, ja kiittää Hali ry:tä tärkeän asian esiin tuomisesta.
– Tilanne on hälyttävä koko Suomen alueella niin palveluntuottajien kuin kuntoutusta tarvitsevien itsensäkin osalta. Hyvinvointialueilla on lähes poikkeuksetta vähennetty kuntoutuksen ostopalveluita merkittävästi tai jopa kokonaan. Esimerkiksi lihastauteja sairastavilla kuntoutus on käytännössä ainoa hoitomuoto – eli keino, jolla ylläpidetään lihastautia sairastavien toimintakykyä työssä pysymisen tai tavanomaisen elämisen mahdollistamiseksi, Kuosmanen toteaa.
Myös Hali ry:n johtava asiantuntija Jarmo Talvitie korostaa kuntoutuksen roolia työ- ja toimintakyvyn ylläpitäjänä sekä palvelujen järjestämisratkaisujen seurauksien arviointia väestön toimintakyvyn näkökulmasta. Taloudellisten resurssien varmistaminen ja sujuva palveluohjaus kuntoutukseen tulee huomioida riittävästi hyvinvointialueiden palveluiden kokonaisuudessa.
Lihastautiliittoon on kevään aikana tullut lukuisia yhteydenottoja kuntoutuspäätöksien siirtämisestä hyvinvointialueen omaan toimintaan, jonka jälkeen kuntoutuskerrat ovat vähentyneet oleellisesti tai odotusajat ovat pitkittyneet.
– Hyvinvointialueiden omat resurssit eivät riitä tuottamaan kuntoutusta tarvittavaa määrää. Kuntoutuskertojen väheneminen tai viivästyminen aiheuttavat peruuttamatonta vahinkoa heille, joilla toimintakyky pysyisi yllä säännöllisellä kuntoutuksella, Sari Kuosmanen toteaa.
Lihastautiliitto ja Hali ry ovat molemmat huolissaan myös vaikeasti ennakoitavan kehityksen vaikutuksista palveluntuottajiin.
– Ostopalveluiden vähenemisellä on merkittävä vaikutus myös palveluntuottajien toimintaan. Ellei erikoistuneiden osaajien palveluita enää osteta, se johtaa toimintojen supistamiseen, työttömyyteen ja lopulta osaamisen katoamiseen. Tilanne on siis monella tavoin kansantaloudellisestikin katsottuna kestämätön. Toivottavaa on, että tilanne muuttuu pian ja kuntoutuksen saatavuuden tarve ymmärrettäisiin, samoin yhteistyön ja ostopalvelutoiminnan merkitys saatavuuden varmistamiseksi, Sari Kuosmanen toteaa.
Hali ry:n tiedote: Hyvinvointialueiden säästötarpeet heijastuvat myös kuntoutukseen
