Vamma tai pitkäaikainen sairaus voi alentaa työ- ja toimintakykyä, mutta ne eivät määrittele ihmisen osaamista työssä, eivätkä estä työntekoa.

– Useat vammaiset ja pitkäaikaissairaat haluavat ja pystyvät antaa panoksensa työmarkkinoille. Tässä heitä auttaa oikeanlaiset tukitoimet, sanoo TE-liven juontaja Aulikki Ståhle Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluista.

TE-live esitteli 14.2.2023 vammaisjärjestöjen tarjoamia työelämäpalveluja. Suomessa on useita vammaisjärjestöjä. TE-liveen osallistuivat Neuroliitto, Lihastautiliitto ja Näkövammaisten Liitto. Vammaisjärjestöjen työelämäpalvelut -tallenne on katsottavissa TE-live-sivustolla.

– Vammaisjärjestöjen palvelut ovat ensisijaisesti tarkoitettu jokaisen vammaisjärjestön omalle kohderyhmälle, mutta koska haluamme edistää työllisyyttä kaikin tavoin palvelua, ohjausta ja neuvontaa tarjotaan myös läheisille, työnantajille sekä muille ammattilaisille, jotka ovat tukemassa meidän asiakkaittemme työkykyä, sanoo Neuroliiton työelämäasiantuntija Marju Teinikivi.

– Lihastautiliiton asiakaskuntaan kuuluu lihastautia sairastavia henkilöitä, joilla, heikentyneestä lihasvoimasta johtuen, tulee erilaisia työkyvyn haasteita, sanoo Liisa-Maija Verainen, Lihastautiliiton työllisyysasiantuntija.

Haasteet ja tukitoimien tarpeet vaihtelevat paljon. Joillain henkilöillä lihassairaus ei näy päälle päin, mutta työpäivän jälkeen voi olla niin uupunut, ettei yksi ilta riitä toipumiseen. Toisaalta voi olla niitä, joilla on paljon lihasvoimien haasteita ja käytössä erilaisia liikkumisen apuvälineitä, esimerkiksi sähköpyörätuoli, ja tarvetta kokoaikaiseen henkilökohtaiseen avustajaan. Tällöin korostuu esteetön työympäristö ja työssäkäynnin apuvälineet.

Laki velvoittaa yhdenvertaisuuteen

Lakiin on kirjattu vammaisen tai pitkäaikaissairaan yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Velvoitteita on asetettu erityisesti työnantajille.

– Se lähtee perustuslaista, jossa on erikseen kirjattu, että yhdenvertaisuutta tulee edistää. Ja oikeus työhön, mikä tarkoittaa sitä, että irtisanomiselle täytyy olla lakiin perustuva syy, toteaa Liisa-Maija.

Yhdenvertaisuuslaissa on kohtuullisten mukautusten tekeminen, jotta henkilö voi jatkaa työelämässä tai edetä työurallaan. Jos työnantaja epää tällaiset kohtuulliset mukautukset, se katsotaan syrjinnäksi. Työturvallisuuslaki edellyttää hyviä työoloja. Myös työsopimuslaki huomioi näitä asioita.

Vammaisjärjestöjen työelämäpalvelu vaihtelevat hieman järjestöittäin. Yhteistä niissä on se, että niistä saa työelämään liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Neuvonnan tueksi tehdään oppaita, videoita ja pidetään luentoja sekä järjestetään vertaistukea. mahdollisuuksien mukaan osallistutaan erilaisiin neuvotteluihin, esim. TE-palveluissa työnhakijan tilanteen selvittelyyn tai ammatillisen kuntoutuksen tilanteissa. Osa järjestöistä tekee myös työpaikkakäyntejä.

Kun työkyky heikkenee

Kun työntekijän työkyky heikkenee, työterveyshuolto on tärkeässä roolissa. Aloitteen voi tehdä moni eri taho tai ihminen itse.

– Kun ihminen huomaa, ettei enää pärjää, työterveyshuolto on turvallinen taho viemään asioita eteenpäin, sanoo Liisa-Maija.

Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat poissaoloja, jolloin ne voivat ottaa asian esille.

– Moni ihminen sinnittelee työelämässä, jolloin poissaoloja ei välttämättä kerry. Sen vuoksi oma aktiivisuus on tärkeä, muistuttaa Liisa-Maija.

Konkreettiset tukikeinot työssä pysymiseksi mietitään yhdessä palaverissa, johon osallistuvat työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto.

– Joskus se voi liittyä siihen, että työaikaa täytyy vähentää, jolloin voidaan miettiä osasairauspäivärahan käyttöä. Mikä helpottui merkittävästi nyt vuoden vaihteessa, pidempi aikaiseen tarpeeseen on osakuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke, mitä voidaan työntekijälle hakea, sanoo Marju.

Tarve voi olla muukin kuin jaksamiseen ja palautumiseen liittyvä työajan lyhentäminen. Se voi olla työn tai työpaikan muokkaamista tarkoituksen mukaisemmaksi, muun muassa esteettömyys tai kuljetuspalvelut, jotta työntekijä pääsee työpaikalle. Etätyö saattaa myös helpottaa työhön osallistumista.

Erilaiset apuvälineet, erilaiset työvälineet tai automaatio voivat olla tarvittavia tukikeinoja. Kognitiiviseen suoriutumiseen liittyviin asioihin voidaan puuttua parantamalla työrauhaa ja vähennetään keskeytyksiä sekä lisätään taukoja. Myös stressitekijöiden vähentäminen voi parantaa työssä suoriutumista.

Tukitoimet ovat aina hyvin yksilöllisiä.

– Meillä on Neuroliitolla uusi Aivoturvamies.fi-sivu, johon meidän kohderyhmä voi itse kirjata. Jotta saadaan erilaisia esimerkkejä, joita voidaan hyödyntää uudessa tilanteessa, kun mietitään, mitä keinoja voidaan käyttää, Marju kertoo.

Yhteistyöllä parempaa palvelua

Vammaisfoorumin työllisyysryhmä on toiminut jo yli 20 vuotta. Siinä on laaja edustus eri vammaryhmiä. Sillä saadaan painoarvoa, mutta myös monipuolista näkemystä työllisyys ja työkykyasioihin. Ryhmää ohjaa YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus. Suomi on sitoutunut siihen, että kaikki ihmiset pystyisivät olemaan töissä.

– Teemme kannanottoja, lausuntoja ja koulutuksia. Meillä on ”Työ kuuluu kaikille” -koulutuspaketti.  Olemme päässeet ministeriöiden työryhmiin. Unohtamatta kollegiaalista tukea, joka on tärkeää, koska nämä asiat eivät ole helppoja. Voimme vaihtaa kokemuksia. Näin saamme laadukasta, hyvää asiakastyötä, kertoo Liisa-Maija.

Osalla työnantajista on paljon kokemusta työkykyasioista ja työnmukautuksista, mutta jos sitä ei kuinkaan ole, työnantaja voi olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Myös työeläkevakuutusyhtiöt ovat myös hyviä tiedon lähteitä varsinkin tilanteissa, joissa työntekijää uhkaa työkyvyttömyys. Työterveyslaitoksella on paljon materiaalia verkkosivustollaan, mm. koulutuspaketteja, kuten työkyvyn tuki ja työhän kytkeytyvä kuntoutus.

– Tietenkin vammaisjärjestöt, ja meidän työelämäpalvelut, olemme mielellämme apuna, kun on vamma- tai sairauskohtaista tiedon tarvetta. Meihin voi olla yhteydessä ja voimme yhdessä miettiä, mistä voi saada lisätietoa, Marju sanoo.

Työpaikkakäynti Kiimingin kirjastoon

Työpaikkakäynnit ovat osa työelämäasiantuntijoiden työtä. TE-livestä voi katsoa, miten sujuu Näkövammaisten liiton työelämäasiantuntija Katja Kuuselan työpaikkakäynti Kiimingin kirjastossa.

Työpaikkakäynnillä tarkasteltiin mm. valaistusta, työergonomiaa ja esteettömyyttä. Nämä asiat ovat tärkeitä näkövammaiselle työntekijälle, mutta myös monelle muulle, jolla on heikentynyt työkyky. Turvallisessa työympäristössä pystyy keskittymään itse työntekemiseen.

– Työympäristöä on tärkeä tarkastella ja oli ihana huomata, kuinka hyvä valaistus, ynnä muut, olivat juuri hänelle sopivat, sanoo Katja Kiimingin kirjaston digitalkkari Ilkka Kotajärven työpaikasta.