Lymfaterapian tavoitteena on tehostaa kehon imunestekiertoa sekä vähentää turvotusta ja kipua. Imunestekierto on kehon kuonanpoistojärjestelmä, jolla on vaikutus koko kehoon, sen kaikkiin elimiin sekä kudoksiin. Imunestesuonistoa voidaan verrata verisuonverkostoon, mutta siltä puuttuu moottori, eli sydämen kaltainen pumppu. Manuaalinen lymfaterapia aktivoi kevyin ja rytmikkäin käsiottein verkoston omaa pumppaustoimintaa, jolloin kudoksiin jäänyt neste-valkuaisainekuorma poistuu kapillaariaineenvaihdunnan seurauksena. Lymfaterapia stimuloi uusien imusuoniyhteyksien syntyä sekä toimintaa ja tehostaa kudosten aineenvaihduntaa lisäämällä niiden ravinnon ja hapen saantia. Tämä puolestaan edesauttaa sairastuneen kudoksen paranemista sekä tehostaa kehon omaa puolustustoimintaa.

Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa lihastautia sairastavan itsenäisyys omassa arjessa. Tavoitteena on yhdessä lihastautia sairastavan kanssa löytää ratkaisuja arkielämän haasteisiin. Toimintaterapian keinoja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi voivat olla esimerkiksi asunnon muutostöiden suunnittelu, apuvälinetarpeen arviointi, psykososiaalisten taitojen harjoittelu tai arjen toimintojen harjoittelu. Toimintaterapeutti voi myös ohjata lihastautia sairastavan lähiympäristöä (perhettä, avustajia, hoitajia) arjen omatoimisuuden tukemiseen. 

Puheterapian tavoitteena on parantaa lihastautia sairastavan toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä elämässä. Se on lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää tarpeelliset tutkimukset, kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen, yksilö- ja /tai ryhmäterapian, vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjauksen ja konsultoinnin, puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnittelun ja ohjauksen sekä kommunikaation apuvälinepalvelut ja niihin liittyvän ohjauksen. Terapian alkaessa tehdään yksilöllinen terapiasuunnitelma. Terapiasuunnitelma perustuu aina puheterapeuttiseen tutkimukseen tai arvioon ja toimintatavoista ja ajallisista tavoitteista sovitaan yhdessä lihastautia sairastavan tai hänen omaistensa kanssa. Monissa puhehäiriöissä terapia on pitkäaikaista. Varhain aloitettu, riittävän tiivis puheterapia antaa parhaan tuloksen.  Puheterapeutin työn kohteena voivat olla seuraavien osa-alueiden vaikeudet: puhe, kieli, kommunikaatio, ääni, lukeminen ja kirjoittaminen, syöminen ja nieleminen sekä suun motorinen toiminta 

Ravitsemusterapia ja ravintoneuvonta ovat apuna erilaisissa ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä. Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen (RTY) jäsenet ovat yliopistokoulutettuja ravitsemuksen asiantuntijoita, jotka työskentelevät terveydenhuollossa ravitsemusterapeutteina tai -suunnittelijoina sairaaloissa, terveyskeskuksissa, yksityisillä lääkäriasemilla tai kuntoutuslaitoksissa.

Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta, jossa hevosen avulla opitaan oman kehon, mielen ja/tai käyttäytymisen hallintaa. Ratsastusterapiassa hyödynnetään hevosen liikettä. Lihastautia sairastava saa sen avulla tunto-, tasapaino- ja liikeaistien tuntemuksia, joita koulutettu terapeutti osaa hyödyntää kuntoutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Fyysisen kuntoutuksen lisäksi ratsastusterapiaa käytetään myös psyykkiseen kuntoutukseen. Tällöin apuna on hevosen herkkä luonne, joka peilaa ja toimii tulkkina käyttäytymiselle ja erilaisille tunteille. Tavoitteet ovat aina yksilöllisiä, mutta niihin ei kuulu ratsastustaitojen opettelu. Ratsastusterapia on useimmiten osa lihastautia sairastavan kokonaiskuntoutusta.