Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti Kelan myöntämään sosiaaliturvaan on suunniteltu useita muutoksia vuodelle 2024, ja näiden muutosten yhteisvaikutuksia erilaisiin ihmisryhmiin on nyt pyritty arvioimaan. Lakimuutokset ovat olleet lausuntokierroksella ennen tämän arvioinnin tekemistä.

Monet lausunnonantajat, myös Lihastautiliitto, on huomauttanut lausunnoissaan, että suunniteltujen sosiaaliturvan ja palveluiden leikkausten yhteisvaikutukset näyttävät kohdistuvan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Ennen lakien säätämistä nämä yhteisvaikutukset tulisi selvittää erityisesti kuntoutusrahaan, indeksikorotusten jäädyttämiseen ja asumistuen heikennyksiin liittyen. Ne tulevat vaikuttamaan vammaisiin ihmisiin samalla, kun uuteen vammaispalvelulakiin sekä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu leikkauspaineita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt yhteisvaikutuksista laskennallisen arvioinnin, jossa on huomioitu työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen, opintotukeen ja indeksikorotusten jäädyttämiseen sisältyvät heikennykset sekä lapsilisän ja tuloverotuksen korotukset. Arvioinnin perusteella havaittiin toimeentuloturvamuutosten kasvattavan tuloeroja ja lisäävän lasten pienituloisuusastetta. Vertaillessa muutosten vaikutusta eri perhetyyppien kesken, muutokset heikentävät eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien ja työikäisten yksin asuvien asemaa. Muissa perhetyypeissä muutosten arvioitiin olevan maltillisia. Nuorilla yhden hengen talouksilla noin 16 prosentilla käytettävissä olevat tulot pienenevät yli 10 prosenttia. Yli 65-vuotiailla heikennystä tapahtuu selvästi vähemmän, koska heidän ikäluokkaansa kohdistuu vain yksittäinen sosiaaliturvan heikennys, eläkkeensaajan asumistuen indeksijäädytys.

On huolestuttavaa, että samaan aikaan tehdään useita muutoksia, joilla saattaa olla kasaantuvia vaikutuksia lihastautia sairastavien ihmisten arkeen. Huolestuttavinta leikkausten tekemisessä on niiden sijoittuminen ajankohtaan, jossa inflaatio on jo nostanut voimakkaasti monien elämälle välttämättömien tuotteiden hintoja, kuten ruoka ja asumiskustannukset. Siten samalla, kun kotitaloudella kuluu enemmän rahaa elämisen tarpeisiin, heikkenee samanaikaisesti ostovoima ja asumisen kustannukset nousevat asumistukeen kohdistuvan uudistuksen myötä. Suunnitellut muutokset näyttävät monin tavoin johtavan siihen, että toimeentulotuen rahallinen määrä ja sitä tarvitsevien henkilöiden määrä tulee kasvamaan.

Hallitusohjelmassa on kirjaus toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta, jossa hallitus on asettanut tavoitteekseen toimeentulotukea tarvitsevien määrän puolittamisen. Hallituksen viimeaikaisten toimien perusteella tähän tavoitteeseen ei näytetä pyrittävän ensisijaisten etuuksien korottamisella, joka on laajasti suositeltu keino. Ensisijaisten etuuksien ja yleisen asumistuen pieneneminen johtaa nimenomaan perustoimeentulotuen tarpeen kasvuun. Muutoksen negatiivisten vaikutusten oletetaan korjaantuvan parantuvilla työllistymismahdollisuuksilla. Kuitenkin suunnitellut asumistukeen kohdistuvat leikkaukset aiheuttavat arvion mukaan sen, että eräissä tapauksissa mm. yhden huoltajan lapsiperheissä työllistymisen kannustimet voivat heikentyä. Lisäksi osa-aikatyötä tekevien työhön osallistuminen vaikeutuu asumistuen suojaosuuden poistamisen vuoksi. Tämä voi heikentää vielä entisestään henkilökohtaisen avun työntekijäpulaa, joka kohdistuu erityisesti vähäisiin tuntimääriin.

Työllisyysvaikutukset eivät jakaudu tasaisesti sosiaaliturvaa saavien ihmisten välillä – nopeasti työllistyvä henkilö voi parantaa tulotasoaan huomattavasti, mutta niihin henkilöihin, joihin työllistymisen muutokset eivät vaikuta, kohdistuvat leikkaukset ilman kompensaatiota. Nyt sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset vaikuttavat erityisesti sellaisten talouksien tilanteeseen, jossa työelämän ulkopuolella olemiselle on syy, jota ei voida muuttaa: pitkäaikaissairasta perheenjäsentä hoitavat (omaishoitajat), pitkäaikaisesti sairaat (osaopiskelu tai osatyökykyiset) sekä työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt. Samalla kertaa pitkäaikaissairaat ihmiset ovat se ryhmä, joka usein tarvitsee useampaa kuin yhtä etuutta kerrallaan, joka lisää leikkausten kumuloituvaa vaikutusta heidän elämäänsä.

On hyvä asia, että indeksikorotusten jäädyttäminen ei koske vammaisetuuksia. Kuitenkin monet uudistuksen kohteena olevat etuudet koskettavat erityisesti pitkäaikaissairaita henkilöitä, kuten sairauspäiväraha, erityishoitoraha, ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha ja nuoren kuntoutusraha sekä yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen saajat.

STM:n yhteisvaikutusten arvioinnista puuttuu YK:n vammaisyleissopimuksen mukainen vammaisvaikutusten arviointi. Toivottavaa olisi, että arvioitaisiin myös todellisia elämäntilanteita, joissa opiskelija, sairauspäivärahalla oleva ja eläkeläinen voivat olla myös alaikäisten lasten jopa ainoa huoltaja. Lisäksi tehdyn yhteisvaikutusarvioinnin ulkopuolelle jäivät suunnitellut kuntoutusrahan heikennykset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin kohdistuvat korotukset.

 

Kirjoittaja Katja Voltti on Lihastautiliiton sosiaaliturva-asiantuntija.