Kaikki kentille ja saleihin -podcast on yhdenvertaisen koululiikunnan äänitorvi. Lihastautiliiton podcastissa Liisa-Maija Verainen ja Elina Mäkikunnas tempaisevat kaikki mukaan koululiikunnan pyörteisiin.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, mistä saisi aikaa liikuntatunnin suunnitteluun. Aikaa on aina rajallisesti. Me ehdotamme sellaista, että oppilas otettaisiin mukaan suunnitteluun koko prosessin ajaksi. Meillä on Podcast-jakson vieraana 11-vuotias Leo Järvi, joka on tämän aiheen asiantuntija.

Tämän podcast-jakson julkaisupäivänä 10.5.2022 vietetään Unelmien liikuntapäivää. Se on koko Suomen yhteinen juhlapäivä. Sen taustaorganisaatio on Suomen Olympiakomitea. Päivän tarkoituksena on sytyttää liikkumisen kipinä. Yhtä tärkeää on myös se, että tiedotetaan erilaisista mahdollisuuksista ja innostetaan ihmisiä mukaan. Julkaisemme jakson juuri tuona päivänä, jotta saisimme näkyvyyttä yhdenvertaiselle koululiikunnalle.

”Olen Leo Järvi, 11-vuotta, Turusta, Vähä-Heikkilän koulusta ja olen pyörätuolissa. Minä olen SMA2”, podcast-jakson vieras esittelee itsensä.

Liikunta on Leon lempiaine koulussa.

”Se on tosi hauskaa ja pelit ovat jännittäviä. Normaalisti, kun ei liiku paljon muilla tunneilla tai kotona, niin tuntuu hyvältä liikkua.”

”Ei tule mieleen mitään erityistä, mutta ne ovat kivoja, kun ollaan lipunryöstöä, pallo paikalla tai kaupunkisotaa, koska siinä tuntee, että voi edistää jotain, auttaa omaa joukkuetta”, Leo vastaa, kun Elina kysyy häneltä mukavaa koululiikuntamuistoa.

Avustaja ja apuvälineet mahdollistavat monipuolisen liikunnan

Leolla on oma avustaja mukana liikuntatunneilla auttamassa ja soveltamassa.

”Minulla on ollut kaksi opettajaa ja molemmat ovat olleet hyviä. Suunnistamassa rastit olivat huonoissa paikoissa, enkä päässyt sinne. He keksivät sellaisen, että avustaja menee jonnekin ja minun pitää merkitä, missä hän on.”

Kun muut olivat luistelemassa ja Leolla olisi ollut tylsää jäällä, hän meni avustajan kanssa pulkkailemaan. Opettaja oli nähnyt Leon ja avustajan pulkkailleen aiemmin ahkiolla, jossa on istuin. Siitä hän oli Leon mukaan saanut idean pulkkailuun myös liikuntatunnilla. Ahkio oli vuokrattu Malikkeelta, joka tarjoaa välineitä lyhytaikaiseen kokeiluun ennen oman välineen hankintapäätöstä tai silloin, kun välinettä tarvitaan lyhytaikaisesti.

”Se on vuokraustoimintaa. Tiedot on kerätty Välineet.fi-sivustolle. Sieltä löytyvät myös Malikkeen apuvälineet. Ne ovat tosi toivottuja koululiikuntaan ja varmasti tuovat mahdollisuuksia olla mukana liikuntatunneilla”, kertoo Liisa-Maija.

”Onko teillä ollut liikkatunneilla testejä tai Move-mittauksia?” kysyy Elina Leolta.

”Siitä oli olemassa sellainen versio, joka oli tehty liikuntavammaisille. Testasimme sitä avustajan kanssa, mutta ne kaikki eivät olleet sellaisia, mitä minä pystyisin tekemään” Leo sanoo.

Leo pystyi suorittamaan, mm. pyörätuoliradan ja pallon heittämisen. Leo ei kokenut niitä erityisen innostaviksi, mutta oli tyytyväinen, kun oli jotain tekemistä.

Leon vinkki liikunnanopettajille: ”Ei tarvitse stressata”

Leo vastaa Elinan kysymykseen vinkeistä liikunnanopettajille:

”Ei tarvitse stressata, koska on avustaja ja lapsi, joka osaa soveltaa. Kannattaa myös miettiä etukäteen. Ja myös se, että voi ottaa apuvälineitä. Ja yhdessä voi soveltaa. Myös fysioterapeuteilta voi kysyä.”

”Komppaan Leoa siinä, ettei opettaja jäisi yksin näiden asioiden kanssa. Koulussa on asiantuntijoita käytettävissä, fysioterapeutteja ja avustajia, jotka voivat olla tukena. Ja tietysti oppilas itse” Liisa-Maija muistuttaa.

Suunnittelu helpottaa kaikkien arkea

Lihastautiliitossa kokemus on se, että suunnittelussa, esimerkiksi HOJKS-palavereissa, ei päästä riittävän syvälle konkretiaan. Usein ollaan tavoitteiden tasolla, mutta ei päästä konkretiaan. Sen esille saamiseksi voisi haastatella oppilasta. Haastattelukysymykset voisi antaa myös vanhemmille, jotka voisivat kirjata huomioita ja ehdotuksia omasta näkökulmastaan.

”Monia mietityttää se, kun ei tiedä, mitä liikuntatunnilla tulee olemaan. Jos saisi vaikka vähän aikaisemmin tiedon, mitä seuraavalla viikolla on liikunnassa, jotta voisi ennakoida. Monet asiat vaativat myös vähän järjestelyjä. Tällainen palaute on tullut vanhemmilta” Liisa-Maija sanoo.

Liisa-Maijan mukaan kuukausisuunnitelma toisi toivottua ennakoitavuutta. Silloin voitaisiin varautua järjestelyjen suhteen, mm. siirtymiin silloin, kun joku liikuntapaikka ei olekaan oman koulun lähellä, vaan täytyy mennä urheilu- tai uimahalliin. Koulupäivä voi alkaa tai päättyä liikuntatuntiin, jolloin siihen on tärkeää kytkeä koulukyydit.

Koulussa olisi hyvä haastatella oppilasta aikaisemmista koululiikuntakokemuksista. Oppilas osaa kertoa, mikä on ollut kivaa ja onnistunutta sekä toisaalta, missä voisi olla kehittämisen varaa. Oppilaan harrastukset voisi ottaa huomioon, jopa lajiesittelyjen muodossa. Nämä kaikki olisi hyvä kirjata ylös ja hyödyntää suunnittelussa.

Koululiikunnassa olisi tärkeä löytää motivoivia liikuntamuotoja, jotka kannustavat jatkossa liikkumaan ja harrastamaan. Liisa-Maija tuo esimerkkinä frisbee-golfin ja geokätköilyn harrastuksista, jotka saattavat kiinnostaa monia, mutta vaativat suunnittelua, erityisjärjestelyjä ja apuvälineitä.

”Monet lapset ja nuoret käyvät kursseilla ja liikuntatapahtumissa, joissa he ovat tutustuneet Malikkeen apuvälineisiin” Liisa-Maija kertoo kokemuksestaan oppilaiden kanssa. ”Oppilas voi kertoa haastatteluhetkessä, mitä hän on kokenut hyvänä ja mitkä sopivat juuri hänelle. Tai miten hän kokee pallot, pelkääkö hän palloja ja onko jotain muuta, millä voisi palloa korvata.”

Leo on suomenmestari ja maalikuningas

Leo harrastaa sähköpyörätuolijalkapalloa ja shakkia. Sähkisjalkapalloa hän on harrastanut neljävuotiaasta asti. Siinä hän on Suomen huippua. Leon joukkue, Turun Inter, on voittanut monta suomenmestaruutta ja Leo on ollut parina viime vuonna maalipörssin ykkönen.