Suomen hallitus päätti eilen 22. huhtikuuta kehysriihessään uusista, mittavista leikkauksista sosiaali‑ ja terveysjärjestöjen rahoitukseen. Avustuksista leikataan 50 miljoonaa euroa lisää, mikä kaventaa järjestöjen toimintaedellytyksiä merkittävästi. Hallituskauden aikana sosiaali‑ ja terveysjärjestöjen valtionavustukset supistuvat lähes puoleen verrattuna vuoden 2024 tasoon.
Sosiaali‑ ja terveysjärjestöt tuottavat Suomessa laajasti matalan kynnyksen tukea, joka täydentää julkisia palveluja: kriisiapua, vertaistukea, neuvontaa ja ennaltaehkäiseviä palveluja ihmisille, jotka muuten jäisivät vaille apua. Monille kohderyhmille järjestöjen tarjoama tuki on ainoa säännöllinen kontakti palvelujärjestelmään. Kun tämä tuki heikkenee, ongelmat kasaantuvat ja siirtyvät raskaampiin ja kalliimpiin julkisiin palveluihin.
Sekä Kuntaliitto että hyvinvointialueiden edustajat ovat jo kehysriihtä edeltäneissä kannanotoissaan todenneet, etteivät alueet pysty korvaamaan järjestöjen tekemää työtä omalla toiminnallaan.
Lihastautiliiton toiminnanjohtaja Sari Kuosmanen otti kehysriihen päätöksen vastaan huolestuneena lihastautia sairastavien ihmisten tulevaisuudesta.
– Sosiaali- ja terveyspalveluita tukevat järjestöpalvelut eivät ole kulueriä vaan sijoittamista tulevaisuuteen; järjestöt vastaavat vuosittain sadoista tuhansista neuvonta- ja vertaiskontakteista, joita ei ole mahdollista korvata julkisen sektorin toiminnalla. Järjestöiltä leikkaaminen ei poista ongelmia, vaan siirtää ne eteenpäin, Kuosmanen toteaa.
Myös asiantuntijoiden mukaan järjestöjen rahoituksen leikkaaminen voi pitkällä aikavälillä lisätä julkisia menoja, kun ongelmiin puututaan vasta kriisivaiheessa ja vaikutukset kasaantuvat erityisesti pienituloisille, pitkäaikaissairaille ja paljon tukea tarvitseville ihmisille. Hyvinvointiala HALI ry varoittaa, että järjestöavustuksiin kohdistuvat leikkaukset heikentävät erityisesti terveyttä edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä, jonka merkitys kasvaa samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja palvelutarpeet lisääntyvät. Monet järjestöt ja alan kattojärjestöt pitävät kehysriihen ratkaisuja lyhytnäköisinä.
Järjestökenttä on myös toistuvasti peräänkuuluttanut vaikutusarvioita ja vaiheittaisempaa sopeutusta. Kritiikkiä on herättänyt erityisesti se, että lisäleikkauksista päätettiin tilanteessa, jossa aiempien säästöjen täysi vaikutus ei ole vielä edes realisoitunut.
Sari Kuosmanen toivoo myös, että järjestöt saisivat hankalassa tilanteessa mahdollisimman pian tietoa leikkauksien perusteista sekä kohdentumisesta.
-Epävarmassa tilanteessa mahdollisuus suunnitella toimintaa on ensisijaisen tärkeää, jotta järjestöjen toiminnan supistumisen vaikutukset näkyisivät ihmisten arjessa niin vähän kuin vain mahdollista, Kuosmanen toteaa.
Lähteet ja lisätietoa: Valtiovarainministeriö, SOSTE ry, Hyvinvointiala HALI, YLE
