Astra Zenecan koronavirusrokotteen haitat ovat herättäneet viime aikoina paljon kysymyksiä ja huolta kansalaisten, niin ikään lihastautia sairastavien keskuudessa. Vastaanottajasta vaikuttajaksi –hankkeen asiantuntijalääkäri, neurologian erikoislääkäri Manu Jokela arvioi alla rokotteen havaittuja riskitekijöitä ja lihastauteja.

Toisin kuin koronavirustaudin sairastaminen, joka lisää yleisten verisuonitukosten kuten alaraajalaskimotukosten ja keuhkoveritulpan riskiä merkittävästi, Astra Zenecan rokotteeseen liitetyssä haittavaikutuksessa kyse on erittäin harvinaisista aivojen ja suoliston alueen laskimotukoksista.

Astra Zeneca-rokotteeseen liittyviä hyytymishäiriöhaittavaikutuksia on Suomessa raportoitu kolme tapausta, joista kahden potilaan on kerrottu olevan toipumassa (Mediuutiset 31.3.2021) ja tällä hetkellä rokotteen saaneita on noin 234 000 ihmistä. Koko maailmassa Astra Zenecan rokotteen saaneita oli 4.4.2021 mennessä 34 miljoonaa ja harvinainen hyytymishäiriö oli kehittynyt noin yhdelle 100 000:sta rokotteen saaneista. Saksassa epäillyn Astra Zeneca-rokotehaitan seurauksena kuolleita on ollut noin kolme ihmistä miljoonaa rokotettua kohden. Vertailun vuoksi reilun vuoden aikana koronavirustautiin on rajoitustoimista ja varsin hyvästä epidemian hallinnasta huolimatta Suomessa kuollut 157 ihmistä miljoonaa kohden, vanhimpiin ikäryhmiin voimakkaasti painottuen. Yhdysvalloissa koronaan on kuollut 1710 ihmistä miljoonaa kohden.

Mistä Astra Zeneca-rokotteen haittavaikutuksessa on kyse?
Yleisesti ottaen rokotteiden toivottu vaikutus on tehostaa ihmisen puolustusjärjestelmää haluttua taudinaiheuttajaa vastaan, mutta erittäin harvinaisissa tapauksissa rokote voi aiheuttaa puolustusjärjestelmän hyökkäyksen elimistön omia soluja ja kudoksia vastaan. Astra Zenecan rokotteen kohdalla tällainen erittäin harvinainen puolustusjärjestelmän väärä reagointi ja vasta-ainetuotanto voi kohdistua verihiutaleisiin, joiden takertuminen toisiinsa lisääntyy ja epätyypillisten tukosten riski kasvaa. Toisaalta verihiutaleiden määrä vähenee, mikä voidaan todeta yksinkertaisella verikokeella eli perusverenkuvan määrityksellä.

Mitä rokotehaitan riskin vähentämiseksi on tehty?
Eri maissa on asetettu vaihtelevia ikärajoja Astra Zenecan rokotteen antamiselle uusimman tiedon valossa. Esimeriksi Iso-Britanniassa rokotetta ei anneta tällä hetkellä alle 30-vuotiaille ja Suomessa alle 65-vuotiaille. Alle 65-vuotiailla näitä harvinaisia rokotteesta johtuvia hyytymishäiriöitä ei ole todettu juuri lainkaan. Haittavaikutuksen syy on nyt ilmeisesti selvillä ja terveydenhuollolle on annettu hyvät ohjeet asian toteamiseksi ja hoitamiseksi. Hyytymishäiriötä voidaan hoitaa tietyillä verenohennuslääkkeillä ja immuunijärjestelmään kohdistuvilla lääkityksillä. Kyse on vakavasta ja mahdollisesti henkeä uhkaavasta haittavaikutuksesta, joka kuitenkin merkittävällä osalla ihmisistä paranee jättämättä pysyviä vaurioita.

Liittyykö lihastauteihin suurentunutta haittavaikutusriskiä?
Astra Zeneca-rokotteen harvinaisessa haittavaikutuksessa (englanniksi vaccine-induced thrombotic thrombocytopenia) on kyse immuunijärjestelmän poikkeavasta toiminnasta, eikä sille altista esimerkiksi vähäinen liikkuminen tai lihasten heikentynyt toiminta. Myöskään autoimmuunisairauksien, kuten myastenian tai lihastulehdusten (myosiittiien) ei tiedetä lisäävän riskiä tähän haittavaikutukseen. Riski näyttää olevan mahdollisesti suurempi nuoremmissa ikäryhmissä, mutta muuten mitään riskitekijöitä ei ole tunnistettu.

Uskaltaako Astra Zenecan rokotteen ottaa?
Astra Zenecan rokotteesta on kertynyt laaja käyttökokemus ja vakavaan vammautumiseen tai kuolemaan johtavan rokotehaittareaktion saamisen riski on yli 65-vuotiaiden ryhmässä äärimmäisen pieni. Toisaalta tässä ikäryhmässä vakavan koronavirustaudin saamisen riski on selvästi suurempi kuin nuoremmissa ikäryhmissä (koronatautikuoleman riski on Euroopassa ollut 30-100 kertaa pienempi alle 65-vuotiailla verrattuna yli 65-vuotiaisiin). Rokotteen hyödyt näyttävät siis selvästi suuremmilta kuin haitat.

Mitä pitää tehdä, jos epäilee saaneensa Astra Zenecan rokotteen hyytymishäiriöhaittavaikutuksen?
Terveydenhuoltoon on syytä olla yhteydessä, mikäli saa erittäin voimakkaan tai epätavallisen pitkittyneen päänsäryn, erityisesti jos siihen liittyy neurologisia puutosoireita kuten näköhäiriöitä tai halvausoireita. Myös poikkeava, muualla kuin pistopaikassa esiintyvä runsas mustelmataipumus rokotuksen jälkeen on aihe hoitoon hakeutumiselle. Astra Zenecan rokotteeseen liittyvä harvinainen hyytymishäiriö kehittyy kahden viikon, tyypillisesti noin 5-10 vuorokauden kuluessa rokotuksesta. Itselleen tavanomaisista, esimerkiksi migreenipäänsärystä tai muista lievistä ja yleisistä oireista, ei kuitenkaan ole syytä olla huolissaan. Oman yksilöllisen tilanteen arvioimiseksi kannattaa olla yhteydessä omaan hoitavaan tahoon.

Tämä teksti perustuu 10.4.2021 käytettävissä olevaan tietoon. Ajantasainen tietämys koronavirukseen ja rokotuksiin liittyvistä asioista kannattaa aina tarkistaa terveysviranomaisten sivuilta, esim. osoitteesta www.thl.fi.