Koronaviruspandemia askarruttaa monen lihastautia sairastavan mieltä ja monia huolettavat erityisesti hengitykseen liittyvät asiat, koska osa viruksen vaarallisimmista vaikutuksista kohdistuu juuri hengitystoimintoihin. Lihastautiliiton fysioterapeutti Kristiina Rantakaisla toteutti pienen kyselyn arjen sujumisesta poikkeusoloissa ja haluaa muistuttaa omatoimisen hengitysharjoittelun tärkeydestä muutosoloissa.

Liitto tarjoaa myös mahdollisuuden kysyä fysioterapeutti Kristiina Rantakaislalta hengitykseen liittyvistä mieltä askarruttavista asioista: lähetä kysymyksesi tai ajatuksesi sähköpostiin kristiina.rantakaisla@lihastautiliitto.fi 17.5.2020 mennessä. Kysymyksistä ja vastauksista julkaistaan kooste Lihastautiliiton verkkosivustolla viikon sisällä. Kysymykset julkaistaan nimettöminä.

 

Kokemuksia poikkeusarjesta

Monet lihastautia sairastavat kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään, koska virus aiheuttaa usein ongelmia juuri hengittämiseen. Lihastauteja sairastavilla on usein perusterveet keuhkot. Syy hengitysongelmiin on keuhkojen ulkopuolella; rintakehän rakenteissa ja/tai heikoissa lihaksissa. Hengityksen ongelmista kertovat muun muassa hengästyminen, toistuvat hengitystietulehdukset, aamupäänsärky ja väsymys.

Vallitseva poikkeustilanne muuttaa arkea: asioita ei pääse hoitamaan kuten aiemmin, fysioterapia on osalla lakkautettu toistaiseksi, hengityskontrollit siirretty syksyyn tai asiaa hoidettu puhelimen välityksellä. Tarve hengitysfysioterapiaan kuitenkin säilyy, ja hengitykseen liittyvien asioiden huomioiminen omassa arjessa on ensiarvoisen tärkeää.

Lihastautiliiton fysioterapeutti Kristiina Rantakaisla kartoitti koronaviruksen aiheuttamia muutoksia arjessa kysymällä arjen sujumisesta viideltä lihastautia sairastavalta, joilla on ongelmia hengityksessä. Arjen sujumista on kuvattu asteikolla +4 – 0 – -4, jossa +4 on ehdoton voimavara ja -4 ehdoton toimintarajoite (Fylli – hankkeessa käytetty asteikko).

 

Näitä vastaajilta kysyttiin:
– miten olet kestänyt korona-ajan karanteenin
– miltä tuntuu olla riskiryhmässä
– miten paljon koronatartunnan mahdollisuus ja sen seuraukset pelottaa sinua
– miten olet pystynyt huolehtimaan itsestäsi
– onko koronatietoisuus vaikuttanut yöuneesi
– oletko virkeä koko päivän
– onko karanteeni vaikuttanut fyysinen kestävyyteesi
– oletko liikkunut kodin ulkopuolella karanteenin aikana
– onko päivittäisistä toiminnoista selviytyminen onnistunut karanteenin aikana
– oletko käynyt kaupassa karanteenin aikana
– oletko pystynyt harrastamaan sinulle tärkeitä asioita karanteenin aikana

Kaikki kyselyssä mukana olleet ovat naisia ja kaikilla heistä on eriasteisia hengitysongelmia, kolme heistä sairastaa perinnöllistä ALS-sairautta. ALSia sairastavista kaksi on yli 65-vuotiaita, ja yksi kouluikäisten lasten äiti. Mukana kyselyssä oli myös lantiohartiadystrofiaa työikäinen vastaaja ja myosiittia sairastava eläkeläinen. Vastaajilta kysyttiin, miten koronavirus on vaikuttanut arjen toimintoihin.

Vaikka kyselyyn vastanneiden elämäntilanteet ja sairauden kulku poikkeavat toisistaan, eri vastausten keskiarvo on suhteellisen yhtenäinen. Itsestä huolehtiminen, yöuni, päivävireys, fyysinen kestävyys ja arjen toiminnoista selviäminen koettiin voimavaroiksi ja toiminnot sujuvat kuten ennen karanteenia. Karanteenissa oloaika on yleisesti kestetty hyvin, ja ystäviltä on tullut tsemppiviestejä.  Riskiryhmään kuuluminen, pelko sairastumisesta ja sairastumisen seuraukset pelottavat. Kaupassa käyminen ja tuttujen asioiden harrastaminen on karanteenin aikana ollut vaikeaa, osa vastaajista koki myös kodin ulkopuolella liikkumisen vaikeaksi toteuttaa. Kaikki vastaajat kokivat, että lähipiiri on ottanut vallitsevan tilanteen vakavasti ja noudattanut rajoituksia.

 

Miten hoitaa hengitysharjoituksia kotona?

Jos fysioterapia on keskeytetty, on omatoiminen hengitysharjoittelu ensisijaisen tärkeää. Pienikin liike tukee hengitystä, sydäntä ja verenkiertoa, eikä harjoittelu aina vaadi erityisiä välineitä tai tekniikoita. Ohessa muutama harjoitus, jonka tarkoituksena on tukea hengitystä.

Motomed-pyöräily on yksi vaihtoehto, jos siihen on mahdollisuus! Pääasia, että pyrkii liikkumaan omien mahdollisuuksien mukaan.

Yläraajojen ylös nostaminen päivittäin joko itsenäisesti tai avustettuna auttaa pitämään liikeradat auki ja helpottaa ilman kulkemista keuhkojen kaikkiin osiin. Harjoitus onnistuu esimerkiksi kuvassa näkyvien itsetehtyjen pulley-vetimien kanssa, jotka auttavat yläraajan nostamisessa.

Päivittäinen pulloon puhaltaminen on hyvä ja yksinkertainen konsti pitää keuhkoja puhtaana. Paikallaolo heikentää liman liikkumista, jolloin liman yskiminen pois keuhkoista saattaa muodostua ongelmaksi. Mikä tahansa pullo käy: pohjalle lasketaan noin 10-15 cm vettä ja puhallusvälineeksi otetaan taipuisa, noin 60-80 cm pitkä muoviletku. Harjoitus aloitetaan rauhallisilla puhalluksilla veteen. Puhalluksia tulee toistaa jaksamisen mukaan noin 10 kertaa ja jaksoa pitää toistaa 1-3 kertaa.

Lisätietoja hengityksen vaikutuksesta koronavirustaudissa: Helsingin Sanomat/Koronavirus ja hengittäminen