Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kesäkuussa julkaistun ohjelman Vahva ja välittävä Suomi yhtenä tavoitteena on toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta. Ohjelman yhtenä uudistamisen kohteena on tänä keväänä valmistunut uusi vammaispalvelulaki, jonka voimaantuloa hallitus haluaa siirtää vuodella.

Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023 ja vahvistettiin 14.4.2023. Sen oli tarkoitus tulla voimaan 1.10.2023. Hallitusohjelman mukaan lain uudelleenkäsittelyssä halutaan huomioida uuden lain valmistelussa siihen eduskuntakäsittelyn aikana tehdyt lisäykset. Lisäksi hallitus haluaa, että lain kustannusvaikutus on nykytilanteeseen verrattuna korkeintaan 100 miljoonaa euroa vuosittaisia menoja kasvattava.

Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaantulon lykkäämistä koskevaksi lainsäädännöksi on ollut lausuntokierroksella 3.7.-11.8.2023. Esityksen pääasiallisen sisällön mukaan haluttu muutos mahdollistaisi vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisen siten, että vammaispalvelulaki säilyisi vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina. Tämä turvaisi yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut vammaisille henkilöille ja varmistaisi hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteen toteutumisen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan uuden vammaispalvelulain ja siihen liittyvien muiden lakien voimaantulon siirtämistä siten, että lait tulisivat voimaan 1.10.2024. Toisena vaihtoehtona valmistelussa on esitetty, että lait tulisivat voimaan 1.1.2025. Kolmas vaihtoehto on, että uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan kuten alun perin on tarkoitettu, ja lain toteutumista seurattaisiin sekä muutostarpeita arvioitaisiin huolella tehtävän seurannan perusteella.

Lihastautiliitto on antanut asiassa lausunnon, jossa kannatetaan kolmatta vaihtoehtoa ja uuden vammaispalvelulain voimaantuloa 1.10.2023 alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Lihastautiliiton näkemyksen mukaan tulisi olla hyvin painavat syyt vaarantaa uuden lain voimaantulo, koska ”Voimassa oleva vammaispalvelulainsäädäntö on vanhentunut ja osittain puutteellinen, eikä täytä täysin perustuslain tai YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia”, kuten hallituksen esityksen luonnoksessakin todetaan.

Lihastautiliitto pitää tärkeänä, että laki on riittävän selkeä, jotta sen toimeenpano ja soveltaminen ei aiheuta tulkinnanvaraisia tilanteita ja vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus mahdollistuu koko maassa. Näkemyksemme mukaan uusi vammaispalvelulaki astuessaan voimaan 1.10.2023 ei estä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja palveluiden saatavuutta. Se on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri sidosryhmiä kuullen ja sisältää useita uudistuksia, jotka ovat puuttuneet tällä hetkellä voimassa olevasta lainsäädännöstä ja sitä kautta vammaisten ihmisten välttämättömistä palveluista.

Esitysluonnoksesta on pääteltävissä, että uusi vammaispalvelulaki halutaan muuttaa vastaamaan hallituksen suunnittelemaa budjettisäästöä ja varmistamaan hyvinvointialueiden rahoituspohjan. Tässä kohden tämä säästötavoite kohdistuu hyvin pieneen vähemmistöön, joka elää tavanomaista väestöä heikommassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Lisäksi esityksen mukaan lain soveltamisalaa halutaan muuttaa ns. ikääntymisrajauksen poistamisen vuoksi.

Lihastautiliitto on huolissaan lakiesityksen mahdollisesta soveltamisalan kiristämisestä, joka on nähdäksemme myös ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa. Lakiesityksen tarkoituksena on parantaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada palveluja yksilöllisesti vamman tai pitkäaikaissairauden laadusta riippumatta ja mahdollistaa aikaisemmin väliinputoajiksi jääneiden tarpeiden huomioiminen. Määrällisesti lihassairauksia sairastavia henkilöitä on hyvin vähän ja heistä vain osa tarvitsee vammaispalveluita selviytyäkseen ikääntyneenäkään. Mutta ne, jotka vammaispalveluja tarvitsevat, ovat niistä täysin riippuvaisia arjessaan.