Valtakunnallisten vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Vammaisfoorumi toteutti Ihmisoikeuskeskuksen tuella kouluarjen kokemuksia kartoittavan kyselyn perusopetuksessa olevien vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten huoltajille vuodenvaihteessa 2020–2021. Lihastautiliitto oli mukana suunnittelemassa ja koordinoimassa kyselyä.

Tavoitteena oli selvittää perheiden kokemuksia lapsen koulunkäynnin ja kouluarjen sujumisesta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumisesta. Kysely toteutettiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyselyyn vastasi 595 vanhempaa.

Vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten vanhempien kokemusten mukaan tukitoimet koulussa toteutuvat epäyhdenvertaisesti, vaihtelevasti ja monin paikoin puutteellisesti etenkin yleisopetuksen luokilla ja opetusryhmissä. Noin 40 % vanhemmista oli tyytymättömiä oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumiseen ja avun saamiseen koulupäivän aikana. Koulujen henkilöstömitoitus on tiukka, ja vanhemmat toivat esiin esimerkiksi koulunkäynninohjaajien liian vähäisen määrän ja suuren vaihtuvuuden. 43 %:n mielestä opettajilta ja koulunkäynninohjaajilta puuttui osaamista vammaisten lasten oppimisen tukemisesta.

Vanhemmille jäi suuri vastuu lapselle sopivien tukitoimien järjestymisestä. Noin puolet vanhemmista koki, ettei lapsi ollut saanut tukea oikea-aikaisesti tai tuki ei käytännössä aina toteutunut tehtyjen suunnitelmien ja kirjausten mukaisesti. Oppituntien ulkopuolisiin tilanteisiin, kuten välitunneille ja ruokailuihin oli vaikea saada apua ja tukea. Yleisopetuksen luokalla tai opetusryhmässä opiskelevien vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten vanhemmat olivat selvästi tyytymättömämpiä lapsen saamaan oppimisen ja koulunkäynnin tukeen kuin erityisluokalla olevien lasten vanhemmat.

Haasteena meluisat ja ahtaat koulutilat

Meluisat ja lapsilukuun nähden ahtaat tilat, joita käyttää samanaikaisesti useampi opetusryhmä, ovat haasteellisia monille vammaisille ja toimintarajoitteisille lapsille. Yksilölliset järjestelyt ja mukautukset toteutuivat koulussa hyvin vaihtelevasti, ja 37 %:n mielestä ne eivät vastanneet lapsen tarpeita. Lapset eivät aina olleet saaneet koulupäivän aikana tarvitsemiaan apuvälineitä, ja vanhemmat olivat usein joutuneet hankkimaan niitä itse. Kouluhenkilöstöltä puuttui myös osaamista apuvälineiden käytöstä ja niiden käytön ohjaamisesta.

Raportissa nostettiin esiin myös kuusi toimenpide-ehdotusta, jotta vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten ja nuorten yhdenvertainen oikeus oppimiseen voisi toteutua. Ehdotuksissa nousi esiin mm. tarve vahvistaa opettajien, ohjaajien ja avustajien ammatillista osaamista, rajoittaa oppimisryhmien kokoa sekä  ulottaa yhtenäinen kolmiportainen tuki koko koulutusjärjestelmään varhaiskasvatuksesta kolmannelle asteelle sekä määritellä tarkemmin tuen sisällöt ja tukitoimien laajuus lainsäädäntöön. Lisäksi todettiin tarve vahvistaa oppilaiden oikeusturvaa mm. selvittämällä tarve kansalliselle koulutuksen valvonta- ja ohjausmallille ja siihen liittyville lainsäädäntömuutoksille.

Koko raportin ja toimenpide-ehdotukset voi lukea Vammaisfoorumin verkkosivustolta: www.vammaisfoorumi.fi/raportti-vammaisfoorumin-koulukyselyn-tuloksista/