Kaikki kentille ja saleihin -podcastin neljännessä jaksossa Elina ja Liisa-Maija jakavat vinkkejä syksyiseen ulkoliikuntaan. Käsittelyssä ovat muun muassa 100-vuotisjuhlavuottaan viettävä kansallispeli, pesäpallo, yleisurheilu, Seppo-sovellus ja suunnistus eri muodoissaan sekä ”heittoistuin”.

Vinkkejä syksyisille liikuntatunneille

Elina jakaa kiinnostavia kokemuksiaan liikuntatunneilta niin oppilaan kuin opettajankin näkökulmasta. Liisa-Maija kertoo Lihastautiliiton sovellutuksista vähän eksoottisemmistakin lajeista, kuten ”Liikunnan tähti” -pelistä ja ”Kaikki kentille ja saleihin” -koululiikuntaoppaasta.

Rämpimistä ryteikössä ja vaarallista vyörymistä -jaksossa kerrataan ensin kevään aiheet ja vieraat. Niissäkin sivuttiin ulkoliikuntaa, mutta tässä jaksossa erilaisiin soveltaviin tapoihin mennään hieman syvemmälle.

Elina on löytänyt netistä Ninni-open vinkin oppilaiden suunnittelemasta ja vetämästä alkulämmittelystä. Siinä oppilaat ohjaavat pareittain joka liikuntatunnin alussa lämmittelyleikin. Yhdellä tunnilla suunnitellaan leikit ja jaetaan vastuuvuorot. Oppilaat pääsevät harjoittelemaan liikkumisen lisäksi liikunnan ohjaamista siinä samalla ja aktivoitua sitä muuta ryhmää.

– Minun mielestäni tämä on hirveän hyvä, jos siellä luokassa on joku oppilas, jolla on jotain erityistarpeita huomioitavana, sanoi Elina. – Ehkä kaikki oppisivat huomioimaan myös hänet, joka saattaa liikkua vähän eri tavalla. – Se on pois opettajan suunnittelutaakasta, jos oppilaat pyörittämään systeemiä ihan omalla painollaan. Sitten opettaja voi olla vaan vinkkailemassa ja ohjailemassa oikeaan suuntaan, jos tulee jotain vastoinkäymisiä. Muuten se pyörii ihan oppilaiden voimin.

– Osallistuminen on tätä päivää tätä päivää. On erinomainen vinkki, Liisa-Maija totesi.

Pesäpalloa monessa muodoissa

Suomen kansallispeli, pesäpallo täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Se on suosittu peli myös koulussa.

Pesäpallon pelaamista voi helpottaa pehmopalolla ja -mailalla ja ylimääräisillä pesillä, jotka lyhentävät juoksumatkoja. Pesäpalloliiton verkkosivustolta löytyy sovellettuja sääntö, kuten softballia ja pienpesistä.

– Se on myös lihastautia sairastavien lasten ja nuorten suosikki. Ensin ajattelemalla ei ehkä arvaisi, mutta näin se on, kertoi Liisa-Maija.

– Kyllä minä tykkäsin siitä tosi paljon. Se on sellainen laji, jossa pystyy olemaan aika hyvin auttamassa myös sitä joukkuetta. Se oli hauskaa, Elina sanoi.

– Aina ensin siinä vaiheessa, kun nyt lyötiin palloa en itse lähtenyt vielä sinne kentälle, koska se minun oma lyöntini oli niin lyhyt. En olisi ehtinyt siinä ajassa ajaa ekalle pesällä. Minä menin oman lyötyni jälkeen ”kanalaan”. En tiedä, onko tämä virallinen termi, vai onko tämä joku Orimattilan juttu. Minä, seuraavan lyöjän lyödessä, lähdin sieltä kanalasta kiitämään ja ajoin sinne ekalle pesälle, kertoo Elina.

Jos lyöjä ei pysty lyömään kovin pitkälle, tilanteen voi tehdä yhdenvertaisemmaksi niin, että kiinniottaja, sieppari siinä edessä, joka on siinä etukentällä, siirtyy vähän taaksepäin. Näin siepparikin saa enemmän liikuntaa.

Suunnistus sopii kaikille

Suunnistus on kouluissa joka syksyinen juttu. Siitäkin on olemassa monia sovelluksia, kuten kaupunkisuunnistusta, jossa kuljetaan helppokulkuisessa maastossa. Lihastautiliiton leireillä on kokeiltu valokuvasuunnistusta ja tarkkuussuunnistusta sekä geokätköilyä.

Kevään 2022 viimeisessä jaksossa vieraana ollut Leo Järvi kertoi omista suunnistuskokemuksistaan. Leolle oli sovellettu suunnistusta siten, että hän luki karttaa, mutta avustaja kävi leimaamassa vaikeakulkuiset rastit. Maastoon on olemassa myös erilaisia apuvälineitä.

– Apuvälineillä voi välttää jakson nimestä olevan rämpimisen ryteikössä, sanoi Elina.

Elinan mielestä suunnistus oli kivaa, mutta rastit olivat aina ryteikössä. Tuli tunne siitä, että hän oli vain näennäisesti mukana, koska ei päässyt rastien luo. Suunnistus oli tehty liian vaikeaksi.

– Minä itse ajattelisin, että suunnistuksessa olisi se idea, että sinä saat sen kokemuksen, että sinäkin pääset mukaan luontoon. Mutta jos tulee semmoinen kokemus, että okei, mulla jää aina päämäärä saavuttamatta. Se on ehkä vähän ankeaa, Elina pohti. – Muistan alakoulun puolella, että jouduin tulemaan – tai ei minun olisi varmaan ollut pakko tulla, mutta halusin mennä siitä mistä muutkin menevät – semmoista aikaa jyrkkää alamäkeä, josta ihan vyöryin alas. Muut joutuivat ottamaa välillä kiinni, ettei tuolini lähtenyt tieltä.

Seppo-sovellus soveltavaan liikuntaan

Seppo-sovelluksessa oppilaat kirjautuvat linkin kautta tai QR-koodilla sisään opettajan valmiiksi luomaan karttaan. Kun suunnistaja on tarpeeksi lähellä rastia, sovellukseen avautuu uusi tehtävä. Opettaja voi luoda erilaisia tehtäviä. Tehtävät voivat olla myös liikunnallisia, venyttelytuokio tai jotain vastaavaa. Sillä saa pieniä liikuntapyrähdyksiä siinä välissä.

– Laitoin juuri seiskaluokkani, kun meillä oli liikuntapäivä, tekemään ruotsiksi esittelyjä itsestään tuolla Seppo-sovelluksella, sanoi Elina.

Jalkapalloa jättijalkapallolla

Jalkapallo on tunnetusti maailman suosituin urheilulaji, mutta sähköpyörätuolijalkapallostakin on tullut suosittu ulkoliikuntalaji. Sitä pelataan ihan kansainvälisesti.

Siinä on tosi iso, ihan normijalkapallon näköinen pallo, mutta sen halkaisija on kolmekymmentäkolme senttiä. Se on tosi isokokoinen jalkapallo.

– Kun meillä on ollut se jalkapallo, vaikka jossain lihastautiliiton tapahtumissa tai jossain esillä, se aina herättää hirveästi mielenkiintoa. Kaikki haluaa, että hei, näytä minulle sitä ja käytetään sitä, Liisa-Maija kertoo.

Sähköpyörätuolijalkapalloakin voi soveltaa liikuntatunneilla. Isolla pallolla saadaan pelistä yhdenvertaisempi, vaikka mukana olisi jalkapallon harrastajia.

– He, jotka eivät harrasta futista jäävät sivuun. Sitten jos se pallo olisi kaikille uusi, niin myös ne futarit pääsivät kokeilemaan ihan jotain uutta, että ne eivät olisi niin kiinni siinä omassa lajissaan, totesi Elina.

Jalkapallolla voidaan myös tehdä muutakin kuin pelata. Tekniikkaharjoitukset, tarkkaavaisuuden harjoittelu ja kuljetusharjoitukset ovat sellaista toimintaa, jossa kaikki voivat olla mukana.

– Eihän liikuntatunneilla tavoitteena ole oppia ja sisäistää niitä kaikkia lajeja, vaan enemmänkin taitoja, Elina muistutti.

Yleisurheilukenttä on monipuolinen ympäristö

Urheilukenttä mahdollistaa paljon asioita. Kaikki lihastautia sairastavat lapset eivät ole jostain syystä yleisurheilutunneilla mukana. Urheilukenttä on kuitenkin niin monipuolinen ympäristö, että ainahan siellä jotain tekemistä varmaan keksisi.

– Minulla oli omat tavoitteet treenata erityisesti käsivoimia ja käsien liikkuvuutta. Sitten sähkärin hallintaa ja kehonhallintaa muutenkin, Elina kertoi yleisurheilutunneistaan.

Oleellista on, että jokainen saisi onnistumisen kokemuksia oman tasonsa mukaan. Pallonheitossakin jokainen voi yrittää rikkoa omaan ennätystään.

Yleisurheiluunkin on erilaisia apuvälineitä, kuten kourupallokourut pallon heittämiseen ja heittotuoli kuulantyöntöön ja muihin heittolajeihin. Urheiluvälineitä voi vuokrata välineet.fi-verkkosivustolta.

– Minulla tulee heittotuolista mieleen joku heittoistuin, josta ihminen lentää, sanoi Elina.

– Ei ole heittoistuin, mutta kiitos vinkistä. Sitä ei tiedä, vaikka tämmöistäkin joskus tarvittaisiin, Liisa-Maija totesi.

Ratakelaus on suosittu paralympialaji. Sitä harrastetaan manuaalipyörätuolilla, mutta myös sähköpyörätuolilla voi mennä radalle.

– Kun muut juoksivat estejuoksua, niin minä saatoin vetää semmoista pujottelurataa, Elina sanoi. – Viestissä minä olin kyllä aina mukana. Jos meillä oli viestijuoksu, niin se oli minusta hyvää treeniä, että sain otettua kapulan vastaan toiselta oppilaalta, kun se vaatii kumminkin vähän puristusvoimaa. Ja samaan aikaan sitä sähkärin hallintaa, että lähtee oikeaan aikaan ajamaan.

– Minulla on tuttu nuori, jolla ei ole mitään liikkumisen apuvälinettä ja hän rakastaa pituushyppyä. Häntä ei arvioida sen pohjalta, miten pitkälle hän hyppää vaan tärkeää on se, että hän on mukana ja osallistuu ja on motivoitunut, Liisa-Maija kertoo. – Enää ei ole onneksi ikuinen seiska tai kutonen sen takia, ettei pysty hyppäämään, vaan hyppää sen verran kuin lähtee.

Koululiikuntaopas

Lihastautiliiton sivuilta löytyy ”Kaikki kentille ja saleihin” -opas, jossa on yhdenvertaisen koululiikunnan tuntimalleja. Opasta voi tilata Lihastautiliitosta myös painettuna julkaisuna. Siinä on ohjeet, esimerkiksi hedelmäsuunnistukseen ja viivasuunnistukseen, jotka ovat sopivia ulkoliikuntaan. Viivasuunnistuksessa kartalle on merkitty kuljettava reitti ja reitin kulkemiseen annetaan aika.

Oppaassa on myös Afrikan tähdestä mukailtu ”Liikunnan tähti” -peli.

– Kaikki tommoiset sovelletut pelit ovat hauskoja, vaikka joku lautapeli on siirrettynä ulkoympäristöön. Ihmiset ovat niitä pelinappuloita, jotka liikkuvat, Elina sanoi.

Tuleviin jaksoihin otetaan vinkkejä vastaa

– Heittäkää meille tuolla meidän Instagramin puolella ideoita, jos teillä on muita ulkoliikuntavinkkejä ja etenkin semmoisia yhdenvertaisia sovelluksia, pyysi Elina. – Me varmaan sitten jaetaan myöhemminkin näitä syksyliikuntavinkkejä muissakin jaksoissa, jos tulee vielä jotain vastaan?

– Myös vierailijoista saa laittaa ehdotuksia, Liisa-Maija muistutti.

Elina ja Liisa-Maija lupasivat, että syksyn aikana tulisi vielä uusia jaksoja. Pysytään kuulolla.