Vammaiset työelämään – yhteiseksi hyväksi
Suomessa väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen synnyttävät työvoimapulan, joka uhkaa taloutta. Samalla meillä on kuitenkin merkittävä määrä käyttämätöntä potentiaalia vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden joukossa. Heidän täysimääräinen osallistumisensa työelämään ei ole vain oikeudenmukaisuuskysymys, vaan myös strateginen valinta, jolla voidaan saavuttaa huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja.
Monilla vammaisilla on sekä halua että kykyä työskennellä, mutta esteitä asettavat niin asenteet kuin rakenteetkin. Työnantajat eivät aina tiedä, kuinka vammaisia voi rekrytoida onnistuneesti. On aika havahtua siihen, että vammaisten työllistäminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan normaalia työelämää.
Taloudelliset hyödyt näkyviin
Kun vammaiset työllistyvät, työllisyysaste nousee ja huoltosuhde paranee. Tämä vähentää julkisten tukien tarvetta ja kasvattaa verotuloja. Tämä on luonnollisesti meidän kaikkien etu.
Useat hankkeet ovat jo näyttäneet, että osatyökykyisten rekrytointi on menestyksekästä, kun se tehdään suunnitelmallisesti ja riittävän tuen avulla. Työhönvalmennus, oppisopimukset ja osaamisen tunnistaminen ovat avainasemassa.
Monimuotoisuus rikastuttaa työelämää
Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus ovat työelämän kehittämisen kulmakiviä. Kun kaikki ryhmät osallistuvat täysivaltaisesti, syntyy kestävämpiä työmarkkinoita ja innovatiivisempia työyhteisöjä. Vammaisten ja osatyökykyisten osallistuminen lisäisi työelämän monimuotoisuutta, joka tutkitusti tuo työpaikoille lisää mm. työhyvinvointia, joustavuutta ja luovuutta.
Nyt on aika toimia
Nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan nopeita toimia, jotka tukevat vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä. Tämä edellyttää yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välillä. Vammaisjärjestöillä on erityinen rooli, sillä ne tuntevat parhaiten kohderyhmiensä tarpeet ja mahdollisuudet. Järjestöt myös pystyvät reagoimaan nopeasti työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin.
Rakennetaan yhdessä yhdenvertaisempi ja kestävämpi yhteiskunta, jossa jokaisen osaaminen on käytössä.
Janne Ansaharju
Kirjoittaja on Lihastautiliiton työelämäasiantuntijan sijainen.
Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.
Lähteet:
- Alanen Paula & Rajas Jarmila (2024): Osatyökykyisten rekrytoinnilla työvoimaa yrityksiin. Toimivia keinoja, lisäarvoa ja kehittämistarpeita. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165677/32474822_TAK_2_2024_web.pdf
- Invalidiliitto: Työllistyminen. https://www.invalidiliitto.fi/vammaisuus/tyo-opiskelu-ja-yrittajyys/tyollistyminen. Viitattu 23.8.2024
- Suomen pankki 11.6.2024: Suomen talous virkoaa pienin askelin taantumasta. https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2024/suomen-talous-virkoaa-pienin-askelin-taantumasta/. Viitattu 23.8.2024
- Tilastokeskus 9.12.2013: Vammaisten ihmisoikeudet eivät toteudu. Taloussuhdanteet eivät vaikuta vammaisten työllistymiseen. https://stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-09-23_005.html?s=2. Viitattu 23.8.2024
- Tilastokeskus: Väestöennuste. https://stat.fi/tilasto/vaenn. Viitattu 26.8.2024
- Työterveyslaitos: Monimuotoinen työelämä. https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/monimuotoinen-tyoelama. Viitattu 16.8.2024