Suomessa väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen synnyttävät työvoimapulan, joka uhkaa taloutta. Samalla meillä on kuitenkin merkittävä määrä käyttämätöntä potentiaalia vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden joukossa. Heidän täysimääräinen osallistumisensa työelämään ei ole vain oikeudenmukaisuuskysymys, vaan myös strateginen valinta, jolla voidaan saavuttaa huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja.

Monilla vammaisilla on sekä halua että kykyä työskennellä, mutta esteitä asettavat niin asenteet kuin rakenteetkin. Työnantajat eivät aina tiedä, kuinka vammaisia voi rekrytoida onnistuneesti. On aika havahtua siihen, että vammaisten työllistäminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan normaalia työelämää.

Taloudelliset hyödyt näkyviin

Kun vammaiset työllistyvät, työllisyysaste nousee ja huoltosuhde paranee. Tämä vähentää julkisten tukien tarvetta ja kasvattaa verotuloja. Tämä on luonnollisesti meidän kaikkien etu.

Useat hankkeet ovat jo näyttäneet, että osatyökykyisten rekrytointi on menestyksekästä, kun se tehdään suunnitelmallisesti ja riittävän tuen avulla. Työhönvalmennus, oppisopimukset ja osaamisen tunnistaminen ovat avainasemassa.

Monimuotoisuus rikastuttaa työelämää

Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus ovat työelämän kehittämisen kulmakiviä. Kun kaikki ryhmät osallistuvat täysivaltaisesti, syntyy kestävämpiä työmarkkinoita ja innovatiivisempia työyhteisöjä. Vammaisten ja osatyökykyisten osallistuminen lisäisi työelämän monimuotoisuutta, joka tutkitusti tuo työpaikoille lisää mm. työhyvinvointia, joustavuutta ja luovuutta.

Nyt on aika toimia

Nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan nopeita toimia, jotka tukevat vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä. Tämä edellyttää yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välillä. Vammaisjärjestöillä on erityinen rooli, sillä ne tuntevat parhaiten kohderyhmiensä tarpeet ja mahdollisuudet. Järjestöt myös pystyvät reagoimaan nopeasti työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin.

Rakennetaan yhdessä yhdenvertaisempi ja kestävämpi yhteiskunta, jossa jokaisen osaaminen on käytössä.

Janne Ansaharju

Kirjoittaja on Lihastautiliiton työelämäasiantuntijan sijainen.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.

Lähteet: