Lihastaudit ja kipu
Kipu voidaan jakaa kolmeen erilaiseen päätyyppiin: nosiseptiseen (mekaaninen, tulehduksellinen ja iskeeminen) eli kudosvauriokipuun, perifeeriseen neurogeeniseen kipuun ja sentraaliseen kipuun.
Nosiseptisessä kivussa kipureseptorit aktivoituvat, kun kudosvaurio on tapahtunut, tai kun se on uhkaamassa. Kipureseptorit lähettävät viestin aivoille: muuta asentoa tai liikerataa, jotta kudosvauriota ei tapahtuisi tai se jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Tulehduksellinen kipu on jomottavaa, polttavaa ja jatkuvaa särkyä, johon ei auta esimerkiksi asennon vaihto. Tyypillisesti tulehduskipu on pahempaa levossa ja yöllä. Mekaaninen kipu on luonteeltaan paikallista, pistävää, tuntuu vain tietyissä asennoissa ja on välillä poissa. Iskeeminen kipu on jomottavaa, puristavaa, väsymisen tunnetta. Sitä voi sanoa myös asentoperäiseksi kivuksi. Iskemia tarkoittaa veren vähyyttä, eli hapenpuutetta kudoksessa. Liike helpottaa iskeemistä kipua.
Perifeerinen neurogeeninen kipu on ääreishermon kipua. Tällaista on esimerkiksi alaselän välilevystä aiheutuva alaraajaan säteilevä iskiashermon kipu. Myös erilaiset käsiin säteilevät, niskaperäiset kivut, pistelyt ja puutumiset ovat neurogeenista kipua.
Sentraalisessa kivussa on pitkäaikaisen kivun vuoksi tapahtunut muutoksia aivotasolla. Vaikka kudosvauriota ei ole, keskushermosto on ylivirittynyt ja herkistynyt, ja aivot kokevat kivuksi vähäisenkin ärsykkeen. Kiputiloja, joissa esiintyy tyypillisesti sentraalista herkistymistä, ovat esimerkiksi krooninen alaselkäkipu, jännityspäänsärky, nivelrikko, tendiniitti, ärtynyt suoli-oireyhtymä sekä endometrioosi.
Krooninen kipu vaikuttaa toimintakykyyn ja heikentää elämänlaatua.
Lihastaudeista ja kivusta on melko vähän tutkittua tietoa. Kipujen esiintyminen ja kivun tyyppi vaihtelevat eri lihastautidiagnooseissa, mutta krooninen kipu yhdistetään usein ensisijaisesti lihasdystrofioihin. Lihasdystrofioista ja kivusta löytyy myös eniten tutkittua tietoa.
Lihastautia sairastavien kivunhoidon yhtenä isona ongelmana on tutkimustiedon vähäisyys, sekä kivun hoitosuosituksien tai hoitopolun puuttuminen. Myös erilaisten fysikaalisten hoitojen vasteesta ja tehokkuudesta olisi tärkeää saada tutkimuksia. Kivunhoitoon perehtynyt dosentti Aki Hietaharju on Suomessa perehtynyt kipuun liittyviin kysymyksiin myös lihastautien osalta.
Aki Hietaharju: Krooninen kipu
Aki Hietaharju: Lihastaudit ja kipu