Lihastautiliiton sosiaaliturvaneuvontaan on alkanut tulla yhteydenottoja uuden vammaispalvelulain toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä. Haluamme muistuttaa vammaispalveluja käyttäviä lihastautia sairastavia ihmisiä lakiin liittyvistä seikoista, joilla on vaikutusta palvelujen järjestämiseen ja oikeusturvan toteutumiseen.
Aiheina ovat tällä kertaa: uuden vammaispalvelulain siirtymäaika, palvelu- tai asiakassuunnitelman allekirjoittaminen sekä kuljetuspalvelujen matkustusalue. Jos haluat, että nostamme esiin jonkin toisen aiheen uuteen vammaispalvelulakiin liittyen, ole yhteydessä sosiaaliturvaneuvoja Katja Volttiin: katja.voltti @lihastautiliitto.fi.
Uuden vammaispalvelulain siirtymäaika
Vanhan vammaispalvelulain (380/1987) mukaiset päätökset ovat voimassa enintään kolme vuotta 1.1.2025 laskettuna, kun päätös on toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaiset päätökset ovat lähtökohtaisesti voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan, minkä jälkeen pitää tehdä uuden lain mukainen päätös.
Päätökset tulee muuttaa siirtymäaikana uuden vammaispalvelulain mukaisiksi:
- aina vammaisen henkilön aloitteesta
- hyvinvointialueen aloitteesta, kun vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää
Kolmen vuoden siirtymäaikana voi olla samaan aikaan voimassa uuden ja vanhan lain mukaisia päätöksiä eri palveluista. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kaikkia päätöksiä tarvitse muuttaa uuden lain mukaisiksi, kun haet jotain uutta palvelua tai muutosta voimassa olevaan palveluusi. Hyvinvointialue ei voi vaatia palvelujasi muutettavaksi uuden lain mukaisiksi ilman, että palveluntarpeeseesi tai elämäntilanteeseesi on tullut muutoksia.
Uudet päätökset tulee tehdä lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevina. Määräaikainen päätös tulee tehdä vain, jos henkilön oma etu, yksilöllinen tilanne tai palvelun luonne sitä edellyttää.
Palvelu- tai asiakassuunnitelman allekirjoittaminen
Uudessa vammaispalvelulaissa korostetaan asiakkaan osallisuuttaasiakasprosessin kaikissa vaiheissa ja vammaisen lapsen osallisuuden tukemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Vammaispalvelujen asiakkaille tehdään sosiaalihuoltolain mukainen asiakassuunnitelma, jossa on selvitetty palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa asiakkaan elämäntilanteen ja toimintaympäristön vaikutus toimintakykyyn. Ja tuodaan esiin asiakkaan ehdotus palveluiden tuottamis/toteuttamistavasta, jolla voidaan parhaiten vastata tarpeisiin.
Jos asiakkaan ja työntekijän näkemykset eroavat toisistaan, kirjataan molemmat näkemykset asiakassuunnitelmaan. Ole tarkkana, että suunnitelmassa näkyy oma näkemyksesi tilanteestasi, toimintakyvystäsi ja ehdotuksesi palvelujen toteuttamistavasta. Viranomaisella ja hyvinvointialueella on harkintavaltaa palvelujesi toteuttamisessa, mutta väärä tieto johtaa usein vääriin päätöksiin. Virheellistä palvelu- tai asiakassuunnitelmaa ei kannata allekirjoittaa, koska sillä voi olla merkitystä ristiriitatilanteessa, kun päätöksen sisältöön haetaan oikaisua. Kyseessä voi olla palvelujen määrä, lain valinta tai palvelujen toteuttamisen tapa.
Lähtökohta päätöksenteossa on, että päätös perustuu asiakassuunnitelmaan kirjattuihin palveluihin. Jos asiakassuunnitelmaan kirjatusta sosiaalipalvelujen kokonaisuudesta poiketaan, se on perusteltava päätöksessä. (Sosiaalihuoltolaki 45 §)
Asiakassuunnitelman merkitystä on uudessa laissa erityisesti korostettu järjestettäessä vammaisen henkilön vapauden, yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden kannalta merkittäviä palveluja. Niiden kohdalla voidaan vain perustellusta syystä poiketa asiakassuunnitelmassa määritellystä palvelujen järjestämistavasta.
Kuljetuspalvelujen matkustusalue
Uudessa vammaispalvelulaissa matkustusalue määritellään eri tavalla kuin aikaisemmin. Vanhan lain perusteella kuljetuspalveluita sai käyttää oman kotikunnan alueen lisäksi sitä maantieteellisesti ympäröivissä kunnissa sekä alueen toiminnallisessa lähikunnassa.
Nyt liikkumisen tuen alueellinen laajuus 31§ eli matkustusalue on:
▪ oman asuinkunnan alueella
▪ oman asuinkunnan ja toiminnallisten lähikuntien välillä sekä
▪ oman asuinkunnan ja oman elämän kannalta merkittävien kuntien välillä.
Merkittävä kunta on sellainen, jossa henkilöllä on tarve käydä toistuvasti perhe- tai ystävyyssuhteen, vapaa-ajan asunnon tms. vuoksi. Mieti huolella, missä kunnissa sinun on tärkeää käydä toistuvasti, ja mikä sille on perusteena. Kerro merkittävät kunnat liikkumisen tuen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ja tarkista, että kaikki esiin tuomasi asiat on kirjattu palvelu/asiakassuunnitelmaan.
Poikkeuksena liikkumisen tuen rajattuun alueeseen ovat mahdollisesti sovitut kilometri- tai euromäärään perustuvat matkat, joita voi tehdä koko maan alueella. Työ- ja opiskelumatkoille laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Lisäksi erityisestä syystä voi kertaluonteisia vapaa-ajan matkoja myöntää erillisellä päätöksellä, esim. lomamatka Suomessa.
